Olen nyt innostunut kirjoittamaan tällaisia megapitkiä tarinoita, mutta näinä ensimmäisinä päivinä vain tapahtuu niin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä, että on ihan itsenikin kannalta mukava laittaa muistiin. Tänään oli siis ensimmäinen päivä koulussa. Kämppikseni Constance neuvoi minua menemään ensimmäiseksi aamulla vaihtovastaavan pakeille. Erasmus-toimisto on kuitenkin hieman eri paikassa kuin itse koulurakennus, joten seikkailin aamulla jonkin aikaa ennen kuin löysin oikeaan paikkaan. Vaihtovastaava Sophie on ehkä maailman mukavin nainen! :) Hän tunnisti minut jo ovelta (saamansa passikuvakopion perusteella) ja jaksoi kärsivällisesti neuvoa. Keittipä hän vielä teetkin minulle siinä rupattelun lomassa. Seuraavaksi lähdin päärakennukselle etsimään journalismin opetusohjelman Erasmus-asioista vastaavaa Ahmed Belhaloumia. Enpä häntä kuitenkaan löytänyt, koska herra oli teillä tietämättömillä. Koulun sihteeri kuitenkin kertoi, että minulla olisi ensimmäinen luento siinä tunnin päästä. Odotellessani tutkailin koulun ilmoitustaulua, josta löysin kaikki kevään opetusohjelmat ja kurssit ja omatoimisesti kirjoitin kaiken tarpeellisen ylös. Lopputuloksena oli se, että sain tälle päivälle jo kolme luentoa. Käyn nyt tällä viikolla katselemassa vähän joka luennolla, joka vähänkin tuntuu kiinnostavalta (tai sitten ei, mutta kuuluu pakollisena journalismin opetusohjelmaan) ja päätän sitten, mitä lopulta otan.

Ensimmäinen luentoni oli kansainvälistä politiikkaa. Kävin esittäytymässä opettajalle heti luennon alussa, että olen Jenni ja Suomesta ja Erasmus ja että ranskantaitoni ovat heikot. :) Lähimaastossa seisoskellut heppu tuli kyselemään tarkemmin ja selvisi, että hän itse on Francisco Portugalista. Francisco tosin on tullut tänne (Erasmuksena kuten minäkin) jo syyslukukaudella ja on IHECS:ssä koko vuoden. Hän sitten onneksi autteli minua pitkin päivää ja tulkkasi opettajien tärkeimpiä sanomisia minulle, joka en siis tajunnut ranskankielisistä luennoista yhtään mitään. En kuitenkaan asiasta masentunut, koska osasin odottaa sitä. Franciscokin lohdutti minua kertomalla, että osasi ranskaa tänne tullessaan vielä huonommin kuin minä, mutta nyt hän tulee toimeen oikein mainiosti ranskaksi. Kyllä tämä minunkin kielitaitoni tästä vielä kehittyy. Muut vaihtarit olivat myös samalla luennolla (kaikki irlantilaisia), mutta he karkasivat luennon jälkeen omille teilleen niin nopeasti, ettemme ehtineet edes esitellä itseämme.

Ensimmäisen luennon opettaja on sarkastista huumoria viljelevä miekkonen, joka mielellään leikkisästi komentelee opiskelijoita. Minut ja Franciscon hän uhkasi laittaa erilleen istumaan, jos vielä jatkamme höpötystä kesken luentojen (emme kyllä olleet ainoita). Melkein kuin ala-asteella! :D Taisi kuitenkin opettaja vain vitsailla. Jossain välissä hän kysäisi kesken luennon minulta, että mitenkäs neiti Suomella sujuu. Vastasin, että oikein hyvin kiitos. Sen jälkeen hän kysyi, olinko ymmärtänyt, mitä hän oli luennolla meille kertonut. Vastasin rehellisesti, että en. Koko luokka hörähti nauramaan ja opettaja vain hymähtäen totesi, että rehellisyys on hieno asia. :D

Toinen luento käsitteli kulttuurin rakenteita, instituutioita ja ongelmia. Aihe kuulosti aluksi hieman tylsältä (tosin sana ”kulttuuri” kurssin nimessä yleensä tietää ihan hyvää ;) ) , mutta muutin mieleni luennon edetessä. Ihan ensimmäiseksi on mainittava, että opettaja on aivan ihana ukkeli. Hänestä tuli mieleen jonkinlainen isä-hahmo. :D Äärimmäisen leppoisa ja sympaattinen mies, joka kaiken lisäksi antoi vaihto-oppilaille helpotusta kurssin suorittamiseen. Lisäksi kurssi ei ole vain luennoilla istumista, vaan käymme vierailuilla muun muassa tv-studiolla, museoissa ja teattereissa. En ymmärtänyt itse luennosta taaskaan juuri mitään, mutta ei se niin vaarallista ole.

Viimeinen luento oli englantia ja vihdoin ymmärsin, mitä opettaja sanoi. :D Oli mukavaa kuunnella vaihteeksi kieltä, jota ymmärsi. Kurssi on aiheiltaan ja sanastoltaan melko haastava, mutta minulle silti helpompi kuin ranskankieliset kurssit. Opettaja on aika tiukka täti, joka vaatii opiskelijoiltaan paljon. Belgialaisten opiskelijoiden kielitaito ei kuitenkaan ole kovin hääppöinen, joten luulen läpäiseväni kurssin melko helposti. Päivä vierähti nopeasti ja viimeisen luennon päättyessä kello olikin jo kuusi.

Tänään sää oli ensimmäistä kertaa vähän kurja. Ulkona oli aika kylmä ja illalla ohi pyyhkäisi pieni sadekuurokin. Kotiin päästessäni olin aivan jäässä, sillä viimeiset luennot olivat rakennuksessa, jossa lämmitys ei oikein toiminut toivotulla tavalla. Nyt olen muuten tavannut toisenkin kämppikseni Anne-Sophien. Hän on myös oikein mukavan oloinen, mutta en ole ehtinyt vielä tutustua häneen paremmin. Anne-Sophie ei muuten näytä yhtään ranskalaiselta, enemmänkin pohjoismaiselta, sillä hänellä on vaaleampi tukka kuin minulla. Minäkin sain muuten tänään kuulla, että minua voisi hyvin luulla belgialaiseksi. Flaamilaiset ovat kuulemma vaaleampia kuin ranskankieliset ja sopeudun ilmeisesti hyvin joukkoon. :D