Eilen minulla oli ranskan testi. Talla testilla yritettiin siis selvittaa, mihin ranskanryhmaan tasoni puolesta kuuluisin. Kokeessa minun piti ensin ranskaksi kertoa itsestani ja sen jalkeen oli luetun ymmartamistehtava. Koe meni ihan hyvin (sen jalkeen kun olin mutkien kautta vihdoin loytanyt oikeaan paikkaan :D ), mutta en ole viela kuullut tulosta. Minulle luvattiin ilmoittaa asiasta tana aamuna, silla kurssi alkaa jo tanaan. Valitettavasti (?) kukaan ei ollut kuitenkaan ilmoittanut minulle mitaan! Sain vihdoin sahkopostin tarkalleen klo 13.43, etta olen onnistunut selvittamaan tieni edistyneiden ranskanopiskelijoiden ryhmaan (vau, mina!). Pieni mutka matkassa oli kuitenkin se, etta taman kyseisen ryhman tunti alkoi klo 13.45 aivan toisessa paassa kapunkia! Se on hienoa, kun asiat hoidetaan ajallaan! En siis MITENKAAN voinut menna kurssille viela talla viikolla. Harmin paikka! ;)

Brysselin villimpi puoli on myos pikkuhiljaa alkanut avautua pikku-Jennille. Eilen kun olin hakemassa lounasta koulun kahvilasta, jouduin muutaman kerran hieraisemaan silmiani... Ohitseni porhalsi poika oluttarjottimen kera. Paattelin, etta olin varmaan uneksinut, eihan nyt toki koulussa olutta myyda! Uteliaana tarkastelin ymparistoa ja totta tosiaan, siella kahvilassahan oli kuin olikin oikein kaljahanat ja kaikki! Uskomatonta, mutta nain se on! :D Eli jos luennon jalkeen kaipaa hieman rentoutusta, voi kayda kanttiinissa parilla kaljalla, mikas sen parempaa. :)

Kotiin paastyani olin erinaisista syista hieman allapain, joten odotin innolla iltaa, silla minun oli tarkoitus lahtea jonnekin Hélènen, Jullianin ja Jerômen kanssa. Lopulta paadyin jonkun naapurirapussa asuvan Hélènen kaverin luo hengailemaan. Porukkaa oli paljon, mutta en kylla tainnut oppia kuin yhden tai kaksi uutta nimea (ei niita kaikkia nyt voi muistaa, muiden kuitenkin tarvitsee opetella vain yksi nimi, minun kaikki!). Istuskelimme jonkin aikaa, kunnes lahdimme jatkamaan matkaa johonkin paikkaan, jossa oli kuulemma tiedossa mahtavat jazz-jamittelu-sessiot. Tama paikka oli siis jokin ei-ihan-laillinen salakapakka sellaisen ihan tavallisen nakoisen talon kellarissa. Vaikutti hieman hamaralta, kun pojat vaan koputtivat kiinni olevaan oveen ja joku avasi, ja siella jossain baari kuulemma sijaitsi talon uumenissa. Ovimies vaikutti ystavalliselta ja suikkasi tervehdyssuukonkin poskelleni. Tuumasin, etta onpa taalla ystavallista porukkaa. Hélène huomasi tapahtuneen ja alkoi nauraa, ettei tuo nyt ihan yleista ole, etta ovimiehet asiakkaita pussailevat. Olin kuulemma erikoistapaus! Haha! :D

Kaytavassa oli lappuja, joissa kaskettiin olemaan hiljaa naapureiden takia. :) Jouduin tayttamaan nimitietoni ja sahkopostiosoitteeni johonkin lappuun, koska olin ensikertalainen. Sisaanpaasymaksu oli 5 euroa, jota vastaan sain jonkinlaisen jasenkortin, jolla paasen seuraavat puoli vuotta ilmaiseksi. Ei huono diili! Pienien sokkeloiden jalkeen paasimme kellariin, jossa oli kuin olikin baari taynna ihmisia ja peralla oli huone, jossa ihmiset soittelivat ja tanssivat.

Heti ensimmaiseksi marssimme baaritiskille, ja koska tarjolla olevat vaihtoehdot olivat olut, limppari tai drinksu, paadyin viimeiseen. Tilasin mojiton, joka oli aikalailla tujumpaa tavaraa kuin mihin Suomessa on totuttu. Sanotaan vaikka niin, etta alkoholin maarassa ei saastella! :D Hyvin kuitenkin maistui ja kummasti olokin vapautui. Kuulostaa ehka epailyttavalta, mutta jo yksi mojito kohensi ranskantaitojani kummasti! :D Sainkin loistoidean, etta voisin koululla tissutella paivat pitkat kanttiinissa, niin eipahan olisi ongelmia kielen kanssa! :D Noh, leikki leikkina. ;)

Ilta vaihtui nopeasti yoksi ja tunnit kuluivat kuin siivilla hyvasta seurasta ja musiikista nautiskellessa. Ehdin illan aikana kumota viela toisenkin mojiton ja muun muassa opettaa belgialaspojille rumia sanoja suomeksi (heidan omasta tahdostaan!). Paikan kuuluisa erikoisuus on muuten miesten vessa, jossa pisuaarin eteen on asetettu peili, niin etta miehet voivat suihkia joko oman tai vieruskaverin peilikuvan paalle. Kivaa! Perinteisiin kuulemma kuuluu, etta ensimmaista kertaa baarissa olevan naisen tulee myos tehda toimituksensa miesten peili-pisuaariin. Jostain kumman syysta halusin kuitenkin jattaa taman valiin, vaikka jo kaksi seurueeseen kuulunutta tyttoa tunnusti tehneensa taman joskus muinoin. :D

Tutustuin illan aikana myos baaritiskin tuntumassa johonkin Alex-nimiseen dj-poikaan, joka vaikutti oikein mukavalta! Jutustelimme jonkin aikaa ja Alex antoi minulle myspace-osoitteensa myohempaa yhteydenpitoa varten. Jatkoin omille teilleni, mutta Alex tuli viela hyvastelemaan ennen kuin lahti pois. Olin juuri jonottamassa vessaan (pontolliseen sellaiseen), ja han ilmoitti sen olevan aika etova loukko. Nyrpistelin nenaani ja tuumasin, etta pitanee sitten odottaa kotiin asti. Alex lupasi, etta voisin kylla tulla hanen luokseen vessaan (asuu kuulemma ihan baarin lahella), jos hata on oikein kova. Kiittelin kauniisti ja kieltaydyin. Sanoin uskovani, etta kestan kotiin asti. Seurueeni poikien naurusta ei meinannut tulla loppua, kun he kuulivat tasta vuosisadan iskuyrityksesta! :D Alexin puolustukseksi on kuitenkin mainittava, etta tyyppi vaikutti oikeasti ihan symppikselta ja varmasti tulen hyodyntamaan hanta, kun haluan menna keikoille kuuntelemaan hyvaa musiikkia.

Kun vihdoin aloimme tehda lahtoa kotiin, kello oli jo pitkasti taman paivan puolella. Olin lopulta kotona puoli seitsemalta aamulla! :D Nalka kurni mahassa, mutta onneksi kaapista loytyi opiskelijan uskollisin ravitsija, nuudelipussi! Kokkasin sen sitten aamun pikkutunneilla mahani taytteeksi ja menin tyytyvaisena nukkumaan. Nyt olo on vasynyt (5 tunnin youni ei oikein riita), mutta hymyilyttaa vielakin kun ajattelen eilista iltaa. Olen onnekkaassa asemassa, kun olen onnistunut tapaamaan niin paljon mukavia ihmisia, jotka sattumalta viela tuntuvat tuntevan ihmisia. ;) Minulla on onni paasta kaikkiin mahtaviin sisapiirin paikkoihin, joista suurimmalla osalla brysselilaisistakaan ei ole aavistustakaan! Paatimme muuten eilisillan aikana tavoitteet Jennin Brysselin vaihtoajalle. Tavoite yksi: oppia ranskaa. Tavoite kaksi: oppia juomaan olutta. Siinapa on sitten tekemista! :D