Olin torstaina ja perjantaina niin väsynyt, etten yksinkertaisesti jaksanut lähteä illalla mihinkään, vaikka kutsuja sateli ties mistä. Tuntui, että rentoutuminen kotona oli ihan paikallaan kaiken menon ja meiningin jälkeen. Perjantaina jäinkin yksin kotiin, kun Anne-Sophie ja Constance lähtivät taas viikonlopuksi Lilleen. Olin ajatellut mennä melko aikaisin nukkumaan, mutta naapurit eivät olleet asiasta samaa mieltä. Jossakin yläkerrassa nimittäin oli melkoiset bileet ja meteli miltei korvia huumaava. Asunnon sisäpihan puoleinen ikkuna oli auki ja kaikki äänet voimistuivat seinistä kaikuessaan varmaan ainakin kaksinkertaisiksi. Siellä raikasivat puhe (eli huuto), musiikki (eli 70-luvun kovimmat hitit) sekä laulu (epämääräinen elämöinti musiikin tahtiin). Päätin asennoitua tähänkin jo tutuksi tulleeseen tapaan: positiivisesti. Tuumasin, että kyllä ne jossain vaiheessa hiljenevät ja aloin lukea kirjaa. Ei aavistustakaan, milloin bileet ovat loppuneet, mutta väsymys vei voiton ja nukahdin kaikesta mölystä huolimatta.

Eilen heräsin uuteen päivään yllättävän virkeänä. Päivä meni kuin hurauksessa, vaikka en oikeastaan mitään tehnytkään. Illalla oli tarkoitus saada vihdoin vaihtariporukkamme kokoon. Sovimme treffit kuudeksi Grande Placelle. Paikalle saapuivat melkein kaikki eli minun lisäkseni portugalilaiset Francisco ja Suzana sekä irlantilaiset Rebecca, Cian ja Chris. Espanjalainen Javier oli valitettavasti matkoilla, mutta irlantilainen Jorn aikoi liittyä seuraamme vielä myöhemmin. Kaikilla oli karmiva nälkä, joten ensiksi suuntasimme jo minulle tutuksi tulleeseen vietnamilaisravintola Da Kaoon. Ruoka oli jälleen hyvää ja aterialla kului muutama pullo viiniäkin. Syömisen jälkeen Jorn liittyi seuraamme ja päätimme etsiä jonkin mukavan pubin. Kas kummaa, irlantilaiset tuntuivat jo nyt tietävän kaikki mahdolliset pubit ja baarit, joten annoimme heidän opastaa meitä eteenpäin. Päädyimme sellaisella ravintoloita täynnä olevalla kadulla sijaitsevaan kaljakuppilaan. Paikka oli täynnä ihmisiä, jotka kylläkin olivat pääosin turisteja kielestä päätellen. Tilasimme kaikki oluet, kyllä, jopa minä. Belgia on siis jonkinlainen oluen luvattu maa, ja täällä on erilaisia oluita ilmeisesti tuhansia laatuja. Minä tilasin siis itselleni mansikkaoluen! Kyseinen juoma ei sen kummemmin näyttänyt, tuoksunut tai maistunut oluelta kylläkään. Lasini oli täynnä läpinäkymätöntä, kirkkaanpunaista, mansikoilta maistuvaa ja tuoksuvaa juomaa. Ilmeisesti kyseessä kuitenkin oli olut, ja erittäin tarkkaan maistellen saattoikin havaita aavistuksenomaisen oluen maun mansikka-aromin keskeltä. Erityisesti Rebeccan kanssa tulimme hyvin juttuun ja ilta menikin pääosin hänen kanssaan tyttöjen juttuja supisten.

Jossain vaiheessa pojat päättivät, että oli aika vaihtaa paikkaa ja menivät tutkailemaan lähitienoon tarjontaa. Hetken päästä olimmekin jo hämyisässä blues-kapakassa, jossa soi live-musiikki. Paikka oli aivan tupaten täynnä, mutta onnistuimme tunkeutumaan erään vanhemman pariskunnan kanssa samaan pöytään ja pääsimme lopulta istumaan. Pubien juomatarjonta on selvästi keskittynyt olueen, joten päätin pysytellä kuivin suin. Maistoin toki oluttakin, joka kyllä on huomattavasti parempaa kuin suomalainen, mutta ei minusta kaljanjuojaksi silti ole. Ainakaan vielä. ;) Mahassa kurni taas nälkä ja suunnittelin muutenkin lähteväni kotiin viimeistään kahdentoista maissa, koska en tykkää kävellä täällä yksin kovin myöhään. Karkasimmekin Rebeccan kanssa syömään sellaiseen pieneen pita-paikkaan, kun muut vielä jäivät baariin. Kotimatkallakaan en kohdannut yhtään epämääräistä hiipparia. Ei yksin liikuskelu täällä vaarallista ole, mutta öiseen aikaan se ei ole erityisen suositeltavaakaan. Nyt kuitenkin tunnen kaupunkia jo sen verran hyvin, että osaan valita reittini hyvin ja todennäköisesti näytän siltä, että tiedän minne olen menossa. Sekin jo pitänee enimmät häiriköt loitolla, kun kävelee määrätietoisesti eteenpäin selkeä suunta mielessään. Sovimme kuitenkin varmuuden vuoksi Rebeccan kanssa ilmoittavani hänelle, kun olen päässyt kotiin, jotta kenenkään ei tarvitsisi huolestua. :)